Uuden elämän, jakson 2 ensimmäinen päivä.

Jakson 1 ensimmäinen päivä oli se kun tapasin Markon. Miten voi yhden ihmisen tapaaminen saada niin paljon positiivista elämässä aikaan!! Pydähdyn välillä miettimään sitä itseasiassa aika usein. Kohtalo joka tässäkin jutussa on vahvvasti ollut mukana, heittelee kyllä aikalailla välillä itse kutakin mutta niin loppuun jauhettu sanonta kuin se onkin, kaikella on tarkoitus. Vaikka välillä niitä tarkotuksia saa todenteolla miettiä.

Vaikeat suhteet kasvattivat ja vahvistivat mua ihmisenä todella paljon. Pikkutytöstä, teinipissiksestä kasvoi muutaman ruhjeen jälkeen itsestään huolehtiva, itseään arvostava aikuinen. Vastatuuli ihmissuhteissa kasvatti kuoren ja lujitti luonnetta josta olen hyötynyt kyllä muussakin elämässä.

10 vuotta sitten tein päätöksen alkaa yrittäjäksi, olin tuolloin 19 eikä kaikki nyt ihan mennyt suunnitelmien mukaan. Sinnittelin toiminimeni tuloilla ja tein osa-aikatöitä milloin missäkin: Elixiassa, Guessilla, lentoemäntänä yms. Ei ollut helppoa, meni aikaa ennen kuin homma todella alkoi rullaamaan.

Sanotaan että Suomessa ei työtä tekemällä rikastu. No ei muuten rikastu helposti yrittäjänäkään. Mahdollisuudet ovat kylläkin  huomattavasti paremmat, jos  selviää siitä kohtuu napakasta vastatuulesta joka on jokaista yrittäjää yleensä on vastassa. Etenkin jos sattuu olemaan talläinen talousnero kuin minä, heh  🙂

Yrittäjyys vaatii luonnetta, sinnikkyyttä, oma-aloitteisuutta ja pitkäjänteisyyttä, heikoimmat karsitaan kyllä nopeasti pois. Usko itseensä ja omaan tekemiseen täytyy olla vahva. Myös silloin kuin kukaan muu ei siihen uskoisi.

Ja sekään ei aina riitä. Jäin 100% yrittäjäksi vuonna 2011. Alku sujui oikeastaan aika hyvin. Sitten tulin raskaaksi vuonna 2012. Syksyllä 2012 maha alkoi kasvaa. Dj – keikat loppui siihen. Samoin kuin myös tulot. Jälkikäteen sitä miettii, miksi en ottanut kunnon vakuutuksia jotka olisivat turvanneet minulle raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen jonkilaiset tulot. NIimpä. Tyhmä kun olin ja mietin ahneena että haluan säästää. Jep, olipa viisasta. Lokakuu 2012, tulot 0e. Siitä se sitten lähti. Elin suhteessa jossa toinen osapuoli ei tehnyt töitä, mahdollisuudet taloudelliseen selviämiseen oli aika tasan pyöreä nolla.

Sinne se sitten meni, ensimmäinen lasku jälkiperinnän kautta ulosottoon ja tuli kirje kotiin jossa minulle kerrotiin minulla olevan maksuhäirömerkintä.

Mikä häpeä. Lähdin lenkille ja itkin. Mietin miten ikinä koskaan kerron tämän vanhemmilleni tai ylipäätänsä kellekkään. Olin todella pettynyt itseeni. En ollut edes ajatellut että näin voisi käydä. Ja kun lumipallo lähti pyörimään, kasvoi se aika valtavaksi vyöryksi. Rahaa kun ei tullut, ja apua kun ei kehtaa pyytää. Summa ulosotossa kasvoi ja kasvoi, loppuviimein lakkasin välittämästä sillä tiedostin ettei mulla ole maksukykyä hoitaa velkoja pois. Annoin kaiken vaan mennä.

Maaliskuussa 2013, 1,5kk synnytyksestä palasin töihin sillä taloudellinen tilanne oli tehdä mut hulluksi. Tulot alkoivat taas vakiintua vuoden varrella ja velkojakin sai lyhenneltyä. Mutta se koron määrä joka juoksee ulosottovelassa on jäätävä. Mielenkiinto maksaa velkoja loppui lyhyeen. Saan maksella velkoja koko loppuelämäni ja velka senkun kasvaa. Mitä järkeä..

Vuonna 2014 kokeilin järeämpää summaa maksoin hetkellisesti 800 – 1500e kuukaudessa velkoja pois mutta loppua ei korkojen takia näkynyt, ja kyllähän sinne lipsui aina ajoittain parkkisakko jos toinen kun tiedostin ettei niitä luottotietoja ihan hetkessä tulla takaisin saamaan. TYHMÄÄ!!!!! Mutta näin ajattelin tuon velkataakan edessä.Mitä järkeä maksaa kuin maksuhäiriömerkintä jo kerran on olemassa? Ja kiitos v*tullisten korkojen, kasvaa kokoajan järkyttävästi. Motivaatio maksamiseen, menee monella nopeasti. Mahdollisuus maksaa nuo velat pois, on jäänyt monella vain haaveksi. Aloitettuani yrittäjänä The Lookilla olin päättänyt järjestää asiat kuntoon. Perustin osakeyhtiön 2014, ostin Helsingin liiketoiminnan, meni kivasti, makselin velkoja pois ja elokuussa 2014 ostin Oulun liiketoiminnan. Puolen vuoden myötätuulen jälkeen, alkoi elämäni yksi kovimmista vastatuulista. Ei edes vastatuuli vaan myrsky joka heitti minua 5 askelta taaksepäin kuin pääsin yhden eteenpäin. Niinhän sitä sanotaan usein että menee pari vuotta ennen kuin yritys alkaa varsinaisesti tuottaa. No jep kyllä tuli huomattua.

Tilannetta ei todellakaan helpottanut Suomen verottaja joka jaksaa muistaa joka käänteessä. Ennakkoveroja vähän ensin, sitten tietysti ALVit ja lopuksi lätkästään vielä jäännösverot kiitoskorttina perään 🙂 Kivaa. Mua verottaja muisti sellaisella 20 000 euron laskulla jolle sain maksuaikaa 3kk keväällä 2015. Olipas todella hienoa kuvaamaan Martina ja hengenpelastajat ohjelmaa tämä stressi harteilla. Olin päättänyt että konkurssia en tee, sitä vaihtoehtoa ei edes ole joten tietysti tämä maksetaan, ja niin maksoinkin. Voittajana selvisin siitä lapusta, seuraavat vaikeudet olivat sitten tietysti edessä. Yhtä selviytymistaistelua koko  yrittäminen. Epätoivo ei ottanut missään kohtaa valtaa. V*tutus kylläkin  😉

Eteenpäin mentiin ja tässä nyt ollaan. Ei tässä koko battlea olla vielä voitettu mutta vastatuulista vahvistuneena saavutettu isoja asioita. Yrittäminen ei todellakaan ole helppoa mutta mulle se on ainoa vaihtoehto työskennellä. Jatkan siis tämän oman sodan parissa mailman tappiin asti.

TO DO listalla on vielä monta asiaa mutta yhden niistä tärkeimmistä sain tänään vetää yli. Siinä kohdassa lukee:

Maksa pois ulosottovelkasi 27 105€.

Check!

Tänään on siis Uuden elämän jakson 2, päivä yksi  🙂

Iloa, energiaa ja tsemppiä jokaisen teidän päivään!!!!

• Happy girl