MIKSI MULLA EI OO SNAPCHATIA?
Uusin some villitys Snapchat (korjaatkaa jos oon väärässä, onko uusin? ) tuntuu olevan nykyään kaikilla, ja sitä on nyt useaan otteeseen kysytty miksi mulla ei ole sitä. Ajattelin nyt kirjoittaa syyn yhteisesti että miksi ei.
Äitinä ja paljon töitä tekevänä yrittäjänä tuntuu että vuorokaudessa on muutenkin liian vähän tunteja, sosiaalinen media tuntuu vievän jo nyt aika paljon aikaa: Facebook, Instagram, blogi, huh, nakuttamista riittää kun taidan olla itseni niihin jo aika pahasti koukuttanut.
En kaipaa lisää “riippuvuuksia”, haluan käyttää aikaa muuhunkin, siksi poistin itseasiassa Twitterinkin. Joka nyt kyllä ehkä olisi just se jota kannattaisi ylläpitää 😀
Päivitin Twitteriä kerran kahdessa viikossa ehkä, maailman huonoin Twitterin käyttäjä siis joten ihan turhaa pitää tiliä yllä..
Sosiaalisen median kanavoista on luonnollisesti hyötyä monessakin suhteessa kyllä mutta kohdallani raja nyt toistaiseksi on tässä. Enköhän mä ärsytä mun päivityksillä muutenkin jo tarpeeksi 😉
Oon muutenkin aika huono oppimaan uusia some juttuja. Instagraminkin käyttöä harjoittelin ehkä vuoden, heh 🙂
Töiden puitteissa tulee vietettyä aikaa puhelimessa ja koneella jo ihan tosi paljon liikaa, kaikki aika kun mahdollista, yritän viettää ilman puhelinta tai konetta!
Mulla on ihana pieni tyttö (jonka touhuja kyllä jaksan kuvailla päivässä useita kertoja) ja ihana mies joihin haluan keskittyä aina vaan kun voin! Ja YSTÄVÄT!!! Maailman parhaat ja ihanimmat ystävät.
Kuvassa Tiina Jylhä ja Turun vastaava Mona Sjöroos.
Turun vastaanoton viralliset avajaiset olivat nyt torstaina 5.11.
Joulukuussa lähdetään Markon ja Safinan kanssa minilomalle vähän eksoottisimpiin maisemiin, toivottavasti 🙂
Juuri harmittelin kavereilleni että tulee nähtyä ihan laittoman vähän. Yhteisiä hetkiä saa kaivaa kiven alta. Tähän kyllä tulee muutos, opettelen käyttämään aikaani eri tavalla. Työt loppuu jossain kohtaa päivää, sen jälkeen aika on pyhitetty perheelle ja ystäville.
Maanantai yönä paluu kotiin ja suoraan arkeen. Eipä paljon kavereita nähty mutta onneksi nautin työstäni ja olostani Kreikassa ihanien työkavereiden kanssa 🙂
INTOHIMOSTA TYÖHÖN
Olen tosiaan vähän sellanen “työt aina matkassa tyyppi”. En osaa lopettaa ja vastailen kasaantuneihin maileihin yötä myöten ja perhedinnereillä puhelimeen. Miksi?
No, rakkaudesta myös mun työtäni kohtaan.
Mutta olen alkanut oppia sen, että jokainen tarvitsee myös hetken itselleen.
Siitä syystä, harjottelen nyt ensin aikatauluttamaan elämäni eri tavalla, ehkä sen jälkeen mullakin on Snapchat 🙂
Ihanaa sunnuntaita kaikille!!!
Suvi
