Kuva: Nikita Tikka
Kuva otettu toukokuussa 2013.
4 vuotta sitten 27.1. oli sunnuntai ja vuosi 2013. Olin tuolloinkin viimeisilläni raskaana, laskettuun aikaan oli vielä viikko aikaa. 27.1.2013 aamulla klo 9.00 aikaan kuitenkin kävi niin että aamulla herätessäni, ei mennyt kauaa kun tunsin lakanoiden kastuvan. Lapsivedet menivät. En ollut varautunut tähän lainkaan. Laskettuaikahan oli vasta viikon päästä, 3.2.2013. Olin tuudittautunut täysin sen varaan ettei lapsi ennen sitä ainakaan tule ja usein vielä raskaudet menevät yli, etenkin ensimmäisen kohdalla. Raskaus oli ollut helppo, juurikaan mitään ”vaivoja” ei ollut turvotusta ja ajoittaista selkäkipua lukuunottamatta. Pienintäkään ”merkkiä” synnytyksen alkamisesta ei ollut ollut. Ei pienintäkään nipistystä vatsassa, polttoa, vatsa löysällä, verenpaineen nousua, limakalvojen kuivumista tms mitä näitä nyt on. ( Tuolloin en kyllä osannut edes tarkkailla kehoani alkavan synnytyksen varalta, etenkään samalla tavalla kuin nyt. ) Eikä muita merkkejä oikein ollut nytkään vaikka vedet menivät.. Soitin Kätilöopiston sairaalaan jossa he antoivat ohjeita missä kohtaa tulla sairaalaan ja miten valmistautua. Odottelin koko päivän että tuntuisi edes pieni supistus, mutta ei. Niitä sai odotella iltaan asti ja neitihän päätti saapua maailmaan vasta seuraavana päivänä eli 28.1. klo 16.52. Eli näin ollen emme juhli tänään Safinan 4- vuotis syntymäpäiviä vaan huomenna. 🙂
Nyt 4 vuotta myöhemmin tänä samaisena päivänä, olen jälleen viimeisilläni raskaana. Tilanne eroaa neljän vuoden takaisesta merkittävimmin siten että lapsivedet ovat edelleen visusti sisällä. Pitkään ilmassa velloneet merkit alkavasta synnytyksestä ovat ”taantuneet” ja vaikka viime viikon käynti Kätilöopistolla selvitti että paikat ovat jo ”auki” synnytystä varten, ei neidillä ole aikomustakaan liikahtaa yksiöstään vielä ainakaan nyt toistaiseksi. Kohtelias pikku tyttö. Antaa isosiskon juhlia 4-vuotis synttärit ensin. (Siis ehkä. Eihän sitä tiedä. Ennen raskautta nähty ”enne uni” kertoi että olen sairaalassa kun Safinalla on synttärit).
Loppuraskaudesta vastustuskykyni on ollut alhainen ja flunssa piinannut mua jatkuvasti. Niin myös nyt mutta se ei juhlahumua saa huomenna häiritä. Pienelle rakkaalle esikoiselleni on tulossa huomenna ihanat juhlat <3 Kakku on tilattu Marsispossusta, voileipäkakku lähileipomosta, ilmapallot ja koristeet käydään kohta hakemassa Juhlapalvelusta, irtokarkit ja lasten kuoharit käydään vielä hakemassa kaupasta 🙂 Paikalle on tulossa meidän lähiperhettä ja ystäviä lapsineen. Ensi vuonna suunnittelin että voisi järjestää ehkä jo ihan kunnon lastenjuhlat.
Kokemuksia? Vaikka kuinka pitkään oli todennäköistä että vauva syntyy etuajassa, tilanteet näköjään muttuvat paljonkin ja olen lopettanut odottamasta synnytystä. Vauva tulee sitten kun tullakseen. Ehkä nyt vielä tammikuussa, tai sitten helmikuussa kuten alunperin laskettuaika kertoi. Ihan mielenkiinnosta olisi kiva kuulla teiltä, millaisia ”ennakkomerkkejä” teillä oli alkavasta synnytyksestä? Tylsistyksissäni olen lukenut netin läpi kaikenmaailman tarinoita mutta olisi kiva kuulla teiltä omakohtaisia kokemuksia. Nyt kun noista ”merkeistä” on lukenut niin ne ovat myöskin alkaneet kiinnostaa 🙂 Kiva jos jaksatte kertoa kokemuksistanne!
Tänään rennosti huomisia juhlia valmistellen. Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille!
Käykäähän kurkkaa muuten relaityn viimeisin jakso TÄÄLTÄ jos ette ole vielä katsoneet. Yhtä draamaa tuntuu olevan nyt nämä alkupään jaksot mutta kyllä mulla ihan tasaistakin elämää ja arkea on 😉
Suvi
Synnytys alkaa silloin kun sitä vähiten odotat etkä enää mieti että koskakohan, jokohan nyt 😀 Kymmenen vuotta sitten kun olin 21vuotias, esikoiseni meni kaksi viikkoa yliaikaa. Maanantaina olisi ollut käynnistys, sovittiin että lähdetään ystävän 30vee juhliin lauantaina vielä kun päästään. No ei menty, koska lähdettiin synnyttään… 😀
Toinen lapsistani syntyikin sitten kaksi viikkoa etuajassa… 😀
Nyt keksit vaan kamalasti tekemistä ja suunnitelmia loppuajalle, kyllä niistä sitten jotkut joudut jättään välistä… 😀 😀
No ilmeisesti täytyy alkaa kehittämään taas kaikkea tekemistä ja menoja niin eiköhän ala tulla! Niinhän se tuossa aiemmin jo meinasi 🙂
1 päivä ennen synnytystä on maha tipahtanut ja olo muuttunut todella rennoksi ja kolotukset lähteneet tiehensä. Samoin vatsa ollut jatkuvasti aivan pinkeä, mutta ei kipeä supistuksesta. Tämä nyt 4 lapsen kohdalla tapahtunut. 😊
Olenkin kuullut tuosta ”vatsan putoamisesta”. Pinkeys ilmeisesti tulee valmistavista ”krampeista” eli onko ne nyt sitten niitä ”kivuttomia supistuksia” varmaan(?) Kiitos viestistä 🙂
Moikka! 5 lasta olen synnyttänyt. Kaikkia on yhdistänyt se, että pari päivää ennen käynnistymistä on ruokahalu kadonnut. Mitään muuta ei ole ollut.
Onnea sinulle uurastuksen! Toivottavasti on nopea synnytys ja selviät ilman ylimääräistä stressiä ja huolta! Mielenkiinnolla seuraan kuulumisiasi:)
~Mari~
Kiitos viestistä! Mulla kävi itseasiassa sama! Ruokahalu katosi!
Moi Suvi, synnytys kuulumisia en nyt kirjoittele mutta tohon realityyn sen verran että se on loistava! Sulla on asiat hyvin ja suloinen tyttö, ystävätkin pitävät susta huolta ☺ ilmeisesti sulla nyt hyvä mieskin! 3 jaksoon katsottu ja neljättä odotellessa 🙌 mikä on jaksojen ilmestymis väli? Mukavaa kevättä Suvi ja reipasta synnytystä 👶
Kiitos viestistä! Kerran viikossa, aina maanantaisin ilmestyy 🙂
Kiitos blogistasi, odotustasi on ollut mukava seurata! 🙂 Olisi mielenkiintoista lukea raskausajan kauneudenhoidosta, esim.kuinka itse olet pitänyt huolta itsestäsi raskausaikana ja mistä kauneudenhoito rutiineista olet pitänyt kiinni myös raskaana ollessa. Tsemppiä loppu odotukseen!
Kiitos viestistä ja pahoittelen viivettä vastauksessa! Tulen kirjoittamaan aiheesta 🙂